Jaa Google+:ssa:

Japanilainen ruoka maailman kulttuuriperinnön luettelossa

Kuinka hyvin me eurooppalaiset tunnemme japanilaisen keittiön? Mitä ruokia yhdistämme – sushin lisäksi – tähän nousevan auringon maahan? Me sekoitamme erilaiset aasialaiset ruoanvalmistustavat usein keskenään, mutta tosiasia on, että maanosan jokaisen maan ruoanlaittotavat eroavat toisistaan. Aivan kuten Euroopan maissa on myös Japanissa, Thaimaassa, Vietnamissa, Indonesiassa, Kiinassa ja muissa maissa omat tyypilliset erikoisuutensa.

Japanilainen ruokakulttuuri, jota kutsutaan nimellä ”washoku”, on erittäin tiiviisti sidoksissa maan kulttuuriin ja elämäntapaan, ja UNESCO on nimennyt sen jopa maailman kulttuuriperintökohteeksi. Sana ”shoku” tarkoittaa ruokaa ja koostuu sanoista ”ihminen” ja ”tehdä hyvää”: syöminen tekee ihmiselle hyvää. Ruoanvalmistus on japanilaisille kiinteä osa heidän jokapäiväistä elämäänsä, ja he käyttävät paljon aikaa raaka-aineiden käsittelyyn. Ruoanlaitossa korostuu keveys ja täydellisyys: pienet, yksittäiset annokset takaavat, ettei ruokaa syödä liikaa tai liian nopeasti, ja valmiiden ruokien ulkonäköön kiinnitetään erityistä huomiota – muun muassa käyttämällä taidokkaasti valmistettuja astioita. 

Erityinen tapa käsitellä aineksia

Japanilaisessa keittiössä käytetään ensisijaisesti sesongin mukaisia ja paikallisia raaka-aineita. Lautaselle päätyy ennen kaikkea riisiä, kalaa ja kasviksia, sillä japanilaisille on tärkeää korostaa elintarvikkeiden luonnollista aromia eikä peittää sitä: he haluavat säilyttää raaka-aineiden luonnolliset ominaisuudet sekä niiden omat maut. Tästä johtuen japanilaiset käyttävät perinteisesti vain vähän mausteita sekä vain harvoin rasvaa. Japanilaisten korkean eliniän sanotaan usein johtuvan siitä, että he käyttävät tarkoin valittuja raaka-aineita sekä kiinnittävät huomiota tuotteiden laatuun sekä raaka-aineiden valmistukseen.

Menneisyyden jäljet

Tämä erityinen suhtautuminen elintarvikkeisiin ja raaka-aineiden valmistamiseen juontaa juurensa vuosisatojen taakse. Koska japanilaisilla on erilaisia ruokatabuja, he eivät esimerkiksi syöneet lihaa lähes laisinkaan noin 1000 vuoteen. Tämä johtui siitä, etteivät he pitäneet rasvan mausta, mikä on vaikuttanut japanilaisten ruoanvalmistustapaan. Japanilainen ruoka on yleensä vähärasvaista. Ja koska japanilaiset syövät paljon raakoja aineksia sekä usein merikasveja, on ruoka terveellistä ja helposti sulavaa.  

Myös soijakastikkeella on pitkät perinteet

Kun huomioidaan japanilaisen ruoan perinteet, ei ole ihme, että myös soijakastikkeen käytöllä on pitkät perinteet. Kikkomanin luonnollisesti valmistettua soijakastiketta on valmistettu jo 300 vuoden ajan samalla reseptillä. Japanilaiset eivät kuitenkaan missään nimessä ole pidättäytyneet perinteisiin ruokiin. Päinvastoin: he ovat avoimia ulkomaisia ruokia kohtaan ja hakevat niistä mielellään inspiraatioita.